22.5.2015 Moskova
raskassarja, 10 erää
Aleksander Povetkin 28-1 (20)
Vuoden 2004 superraskaansarjan olympiavoittaja Povetkinista ei koskaan tullut sellaista raskaansarjan dominoivaa kuningasta, jota moni odotti paitakehissä osoitetun ylivoiman vuoksi. Sen sijaan hänestä on tullut sarjaan pitkäaikainen kärkipään nimi ja maailmanmestari Vladimir Klitshkon varjo, joka on pysytellyt The Ring -lehden kärkikymmenikössä yli seitsemän vuoden ajan. Uran suuri tilaisuus Klitshkoa vastaan päättyi pettymykseen syksyllä 2013, mutta tälläkin hetkellä Povetkin on mestarin ykköshaastaja ja janoaa revanssia.
Uransa alkupuolella Povetkin tuli tunnetuksi suoraviivaisena ja ratkaisuhakuisena hyökkääjänä, joka tunkeutui omalle etäisyydelleen hyvän ylävartalon liikkeen turvin ja runteli vastustajansa mäntämäisesti iskevillä koukkusarjoillaan. Näillä avuillaan hän kipusi kärkihaastajien joukkoon ja kärkkymään tilaisuuttaan MM-otteluun jo 2008 nujertaen matkalla arvostetut veteraanit Larry Donaldin ja Chris Byrdin.
Povetkinin nousukiito joutui kuitenkin turbulenssiin, kun hän ensin joutui pitämään pitkiä ottelutaukoja loukkaantumisten vuoksi ja myöhemmin uusi valmentaja Teddy Atlas muokkasi hänen ottelutyyliään. Tavoite oli tehdä venäläisestä aiempaa monipuolisempi nyrkkeilijä, mutta seurauksena hänen otteistaan katosivat päämäärätietoisuus, räjähtävyys ja ennen kaikkea teho. Vuosikymmenen vaihteen tienoilla Povetkin jatkoi kyllä voittojen keräilyä, mutta kohtasi kehnoja vastustajia eikä hänen otteissaan ollut jälkeäkään tulevasta mestarismiehestä.
Uusi nousu alkoi 2011, kun Povetkin kukisti silloisen huippunimen Ruslan Tshagajevin sekä myöhemmin Hartwall Areenalla Cedric Boswellin näyttävään tyyliin. Seuraavan vuoden tuskaisa esitys ja niukka voitto Saksan Marco Huckista hillitsivät kuitenkin jälleen suurimpia odotuksia, kun Povetkinin ja Klitshkon välinen suurottelu viimein toteutettiin. Mestaruusottelussa Povetkin ei löytänyt lääkettä Klitshkon harjoittamaan ja kehätuomarin sallimaan silmittömään sitomistaktiikkaan ja kärsi yksipuolisen pistetappion.
Voittokantaan Povetkin palasi viime vuonna kahdella rajulla tyrmäyksellä: toukokuussa nujertui maailman kahdennenkymmenennen tienoille arvioitu Manuel Charr ja lokakuussa jo kärkikymmenikön Carlos Takam. Näissä otteluissa nähtiin pitkästä aikaa viitteitä takavuosien aggressiivisesta, nopeasta ja tehokkaasta Povetkinista.
Tyylillisesti Povetkin on siis eteenpäin liikkuva, iskujenvaihtoon pyrkivä, energinen ja teknisesti osaava ottelija. 188-senttisenä ja noin 105-kiloisena hän on hieman pienikokoinen eikä yhden iskun tehokkuudeltaan erityinen, mutta hänen koukkusarjansa oat alan parhaimpiin lukeutuvia ja hän kykenee jakelemaan laakejaan vikkelästi niin sivuilta kuin alakauttakin tulittaen. Kaukoetäisyydeltä oteltaessa Povetkinin suojaus on haavoittuva ja hän ottaa suoria vastaan helposti, mutta lähikamppailussa hän varjelee itseään todella taidokkaasti iskumyllyjen keskellä.
Nähtäväksi jää, vieläkö 35-vuotias Povetkin yltää uuteen MM-yritykseen. Viime aikojen merkit ovat olleet hyvät, mutta perjantain vastustajalla on asiasta oma näkemyksensä.
Mike Perez 21-1-1 (13)
Kuubasta lähtöisin oleva, nykyisin Irlannin Corkissa asuva Perez, 29, kuuluu ryhmään raskaansarjan säväyttäjät, jotka eivät ole lunastaneet highlight-filmien asettamia lupauksia. Perjantai-iltana hänellä on kuitenkin mahdollisuus kajauttaa itsensä kerralla sarjan kuumimpien nimien joukkoon.
Kun Alexander Povetkin voitti olympiakultaa vuonna 2004, samana vuonna 18-vuotias kuubalaislahjakkuus Ismaikel Perez iski junioreiden maailmanmestariksi. Tarinan mukaan seuraavan vuoden Ison-Britannian vierailullaan hän teki vaikutuksen irlantilaiseen promoottoriin, joka junaili hänen loikkaamisensa pois kotimaastaan vuonna 2007. Vuotta myöhemmin käynnistyi Perezin ammattilaisura.
Ensimmäiset kolme vuotta Perez nyrkkeili uudessa kotimaassaan sekä Ison-Britannian puolella keräten tyypilliset alkeisvoitot. Ensimmäisistä 12 vastustajastaan hän tyrmäsi alle kolmen erän aikana kymmenen, kerran otellen jopa kaksi kamppailua saman illan aikana.
Perezin läpimurto oli Prizefighter-turnaus vuonna 2011. jossa hän luuti tieltään ensimmäisessä erässä sekä kohtuullisen hyvänä pidetyn Tye Fieldsin sekä Robert Heleniuksenkin vastustajana muistetun Gregory Tonyn. 185-senttisen, vihurina hyökänneen, nopeasti ja tuhoisasti iskeneen vasurin otteet saivat monet nyrkkeilyfanit odottamaan hänestä sarjan uutta vapahtajaa ja Mike Tysonin toista tulemista.
Perezin otteet kävivät kuitenkin jatkossa vaisummiksi. Seuraavat kaksi tusinamiesvastustajaa selvisivät hänen kanssaan täydet erät, vuosi 2012 jäi kokonaan väliin ja myös vuoden 2013 ensimmäinen vastus, usein tyrmätty Travis Walker pakotti Perezin täysiaikaotteluun.
Tällä hetkellä Perez muistetaan parhaimmin ikävästä tapahtumasta: marraskuussa 2013 hän kävi rajun iskusodan toisen voittamattoman lupauksen, Magomed Abdusalamovin kanssa. Perez voitti tasaisen ja armottoman kovan ottelun pistein todistaen sisunsa, mutta vastustaja Abdusalamov vammautui kamppailun seurauksena pysyvästi.
Tämän jälkeen Perezin urarekordiin ilmestyivät sen toistaiseksi ainoat tahrat. Povetkinille sittemmin hävinnyt Kamerunin Carlos Takam pakotti Perezin ratkaisemattomaan tammikuussa: Perez hallitsi ottelun alkupuolikasta, mutta uuvahti, ja Takam otti komennon puolimatkassa. Seuraavan ottelunsa heinäkuussa Bryant Jenningsiä vastaan Perez hävisi niukasti pistein. Samalla Jennings ansaitsi tilaisuuden Klitshkon kohtaamiseen, joka siis meni kuubalaiselta sivu suun.
Viimeksi Perez näyttäytyi alkuvuodesta tyrmäten heppoisen vastustajansa toisessa erässä. Tällä hetkellä Perez on The Ring -lehden haastajalistan kahdeksas.
Ottelu
Kun kehässä kohtaavat maailman kärkikymmenikköön kuuluvat raskassarjalaiset, jotka molemmat perustavat nyrkkeilynsä hyökkäämiseen ja iskujenvaihtoon, on lupa odottaa ainakin viihteellistä kamppailua. Joidenkin fanien mielestä kunnon nyrkkeilyn pilaavasta sitomisesta tai puolustamiseen keskittymisestä ei pitäisi perjantaina olla vaaraa.
Numeroiden valossa hieman yllättävää on, että noin 110-kiloista Pereziä pidetään lähtökohtaisesti kovaiskuisempana kuin useampaan kaatoon pystynyttä Povetkinia. Venäläistähti kypsyttää vastustajansa kuitenkin sarjoilla ja korjaa hedelmät usein keski- tai loppuerissä, kun taas Perez pyrkii pikatappoihin yksittäisillä pommeilla.
Povetkinin suojaus ei ole ilmatiivis ja Perez on vaarallisimmillaan, kun saa iskuilleen hyvän maalin, mistä syystä kuubalaisella on realistinen mahdollisuus uransa suureen voittoon. Yleensä kahden hyökkääjän törmäyksessä kovaiskuisempi vie voiton, ja myös Perezin oma leuka vaikuttaisi kestävän tärskyjä.
On kuitenkin huomattava, että Perezin tyrmääjän maine on hankittu varsin kehnolla tasolla. Köykäisen Darnell Wilsonin lisäksi hän ei ole voittanut neljään vuoteen ketään ennen täysiä. Perezin iskuvoima pakottaa vastustajat puolustuskannalle, mutta varsinaisesta maailmanluokan niittokoneesta ei ole hänen osaltaan vielä näyttöjä.
Lisäksi Povetkinin puolella kamppailussa ovat lähiottelutekniikka, kokemus sekä ennen muuta kuntopohja. Povetkin yleensä parantaa tahtiaan kamppailujen edetessä, kun taas Perezin tekeminen hiipuu. Lyhyenläntä, tankkimainen kuubalaisnyrkkeilijä joutuu käyttämään niin paljon energiaa lähitilanteisiin pyrkimiseen sekä voimaiskuihinsa, ettei samaa intensiteettiä ole mahdollista pitää yllä loppuun saakka.
Perez ei ole koskaan ollut tappiolla kamppailun alkupuolella ja hän luultavimmin ampaisee telineistä täydellä höyryllä venäläisen kimppuun. Jos hän onnistuu satuttamaan Povetkinia nopeasti, hän voi tarrata kiinni yllätykseen. Hieman Marco Huckin tapaan hän voi myös epäpuhtaassa lähiottelussa rouhia tehokkaasti Povetkinin kanssa ja teettää tällä vaikean iltapuhteen. Luultavaa kuitenkin on, että mitä pitemmälle kamppailu etenee, venäläissuosikin osaaminen ja kunto pääsevät oikeuksiinsa, ja fanaattinen kotiyleisö piiskaa hänet jälleen askeleen lähemmäksi uutta MM-saumaa.
