Mariusz Wach liittyi lauantai-iltana raskaansarjan MM-kehässä pihviksi hakattujen puolalaisten iloiseen joukkoon. Urallaan yleislahjattomia hanskanhaaskaajia kepittänyt Wach kävi kokeilemassa lykkyään Vladimir Klitshkon kanssa isäinpäivän aattona. Tulos oli kuin Puolan armeijalla maailmansodassa: yritys oli urhoollinen, vaikka eihän siitä mitään tullut.
Neljä ensimmäistä erää Vladimir läiski Wachia jabillaan kuin paritusringin pomo edullisimpia duunareitaan. Jabien sekaan hän tuuppasi ajoittain oikeankin, ja Wach otti kaikki vastaan kiitollisna kuin varpunen jouluaamuna. Klitshkoa pitempi Wach otteli pääasiassa kaukana, minkä vuoksi mestari ei päässyt juurikaan käyttelemään syliotteita, joihin on kovasti viime vuosina mieltynyt, vaan oli pakotettu lyömään, mikä taas teki ottelusta liki viihdyttävän. Wach taapersi Klitshkon perässä ja yritti ajoittain vastata omalla jabillaan, joka oli kuin kukkopillin vihellys, häiritsevä, muttei suoranaisesti vaarallinen. Neljän erän jälkeen Wachin kasvoilta löytyivät hänen maanmiehensä Kieslowskin kolme väriä, sininen, punainen ja valkoinen.
Viidennessä Vladimir alkoi edetä ja lisäsi iskuihinsa löylyä, jolloin Wachin lanttu alkoi tutista kuin isoäidin kaksoisleuka linja-autossa. Samassa erässä Wach väläytti myös miketysonmaisia u-väistöjä. Erotuksena Tysoniin olivat ainoastaan se, että a) Wach teki väistöjään kahden metrin päässä vastustajasta b) hän ei edennyt niiden avulla lähiotteluun, mikä olisi suotavaa ja c) hän hörppi silti kaikki iskut kaaliinsa.
Erän lopussa, Vladimirin pitkästyessä, haastaja kalautti häntä omalla oikeallaan leukaperiin. Lyödyksi tuleminen oli mestarille hyvin poikkeuksellinen elämys, minkä vuoksi hän alkoi liki paniikinomaiset sidontayritykset. Tilaisuutensa saanut Wach roiski kuitenkin kaikki jatkoiskunsa lepikkoon kuin Talvivaara jätevedet, ja kongi päätti erän. Vladimirin otteluiden asteikolla tämä lienee kuitenkin määriteltävä kohokohdaksi ja dramatiikaksi.
Kuudennen katseltuaan Vladimir alkoi kolhia Wachia totisilla voimaiskuilla. Varsinkin kahdeksas erä oli tasaväkinen kuin venäläinen presidentinvaali. Haastaja oli kuhmuilla ja naarmuilla kuin ammattikoulun pihaan viikonlopuksi unohtunut rehtorin Mersu, mutta kesti sen enempää hoipertelematta. Wachin suojaustekniikka oli ilmeisesti saanut vaikutteita yleisön joukossa istuneelta ja kehässä esitellyltä Sylvester Stallonelta, mutta puolalaisen leuka löytyy varmasti säilyneiden fossiilien joukosta miljoonienkin vuosien päästä, sikäli vahvaa tekoa se oli.
Kahdeksannen jälkeen liikuntatieteen tohtori Klitshko päätteli kokeilevan kenttätutkimuksensa perusteella, ettei puolalaisen pää reagoinut ulkoisien olosuhteiden vaihteluun, ja tyytyi luistelemaan loppuerät takaperin kolmoissalkoveita yrittämättä. Punahipiäistä Pörri Pesukarhua kasvoiltaan muistuttanut Wach asteli kuuliaisesti perässä, mutta ei hänestä enää lyöjäksi ollut. Puskulla hän tosin sai Klitshkon silmäkulmaan haavan viimeisessä erässä, mikä puoluejohtajien puheissa voitaisiin hyvinkin laskea torjuntavoitoksi Wachille. Tuomareista yksi sokkoa leikkinyt antoi Wachille yhden erän, muut eivät ymmärtäneet kannustavan palautteen kasvatuksellista merkitystä.
Ottelu oli Klitshkon nykyisen mestaruuskauden 13. tittelinpuolustus ja kolmas joka kesti täyden ajan. Mestari oli aktiivisempi ja viihdyttävämpi kuin vuosikausiin, mistä kiitos kuuluu luonnollisesti myös hitaalle, suojaukseltaan toivottomalle, leualtaan rautaiselle ja rohkeudeltaan kunnioitettavalle Mariusz Wachille.
